Haastattelussa OT-hankkeen projektikoordinaattori Tarja Saharinen

Tarja Saharisen ura alkoi sairaanhoitajana vuonna 1983 lastenklinikassa Kuopiossa. Myöhemmin hän on ollut töissä eripuolilla Suomea: esimerkiksi psykiatrian sairaanhoitajana, osastonhoitajana, ylihoitajana, avo- ja osastopuolella, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa ja psykiatrian poliklinikalla. Saharinen kokeekin olevansa pitkän linjan mielenterveystyöntekijä. Saharinen kertoo, kuinka hän on aikoinaan terveyskeskuksessa töissä ollessaan tehnyt läheistä yhteistyötä esimerkiksi sosiaalitoimen ja poliisin kanssa. Hänellä on hyviä omakohtaisia kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä läpi työvuosien.

"Että sillä tavalla olen aina tehny monialaisesti töitä kokoajan. Ehkä sillä tavalla tämä OT-työ on minun ideologiaan sopivaa."

OT-hankkeen Itä- ja Keski-Suomen projektikoordinaattorina Saharisen työ on hahmottaa yhteisymmärrys siitä, mitä tämä hanke tarkoittaa monialaisesti yli maakuntarajojen. Viimeisimmässä OT-webinaarissa esitelty alkukartoituskysely oli Saharisen käsityötä. Hankekoordinaattorin työhön kuuluu yhteyden pitäminen alueen ydintoimijoihin, heidän tarpeidensa kuuleminen. Myös alueen konkreettisen erityisosaamisen ja asiakasryhmien kartoittaminen, sekä jo olemassa olevien vaativien palveluiden osaamis- ja konsultaatiomalleihin tutustuminen kuuluu Saharisen vastuisiin. Täytyy myös osata pohtia, kuinka kaikkea jo olemassa olevaa voisi kehittää enemmän OT-työn suuntaan.

"Se on tämmösen palapelin rakentamista myös. Osaamispalapelin, asiantuntijaverkoston, rakentamista"

Saharisen mielestä OT-hanke on erittäin tärkeä, konkreettisesti muotoutumassa oleva hanke. Hän tahtoo korostaa yhteiskehittämisen tärkeyttä, johon liittyy myös potilaat ja perheet eikä vain työntekijät ja tutkijat. Maakuntatason osaamisessakin tulee pyrkiä saamaan asiakkaiden äänet kuuluviin jollakin tavalla. Hankkeen toteutuminen vaatii paljon yhteen hiileen puhaltamista, asennetta olla valmis jakamaan oma osaamisensa ja toisen ammattitaidon kunnioittamista.

"Hyvä tiimihän on sellanen että jokanen osaa jotakin ja sit se porukalla tehdään se paras tulos"

OT-keskusten toiminta tulee olemaan tutkimukseen perustuvaa, jolloin voidaan tunnistaa myös osaamisvajeita. Samalla pystytään myös puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin tai puutteisiin palveluverkostossa. OT-keskuksen keskeinen rooli tällä hetkellä on suunniteltu olevan konsultoiva ja työntekijöitä avustava. Saharisen mukaan on tärkeää, että vaikeassa tilanteessa myöskään työntekijä ei jää yksin ongelmien kanssa vaan hän saa apua asiantuntijoilta. Tällainen asiantuntija-apu auttaa työntekijöiden jaksamista ja sitä kautta parantaa perheen saamaa apua.

"Oikeanlainen osaaminen auttaa. Perhe saa sen avun ja työntekijä jaksaa paremmin tehdä työtä"

Sahariselle on ollut aina tärkeää perhetyö uransa alusta lähtien. Saharinen on ollut esimerkiksi mukana yhtenä pioneerina jalkauttamassa Lapset Puheeksi-menetelmää Pohjois-Savoon 2000-luvun alussa. Saharisen mukaan OT-työ vaatii asiantuntemusta ja ammatillista kypsyyttä työntekijöiltä, jotta he voivat olla toisilleen ja asiakkailleen tuki, turva ja lohtu. OT-työ tarvitsee myös riittävästi resursseja.

"Kyllähän mä nyt haluan nostaa sen että sitä vartenhan tätä työtä tehdään että se lapsi, nuori ja perhe vois paremmin"