OT-webinaari 27.4.2022: Ajankohtainen tilannekuva vaativan sijaishuollon kehittämisestä

ISO oli mukana 27.4.2022 järjestetyssä OT-webinaarissa, jonka aiheena oli toiminnallisesti integroidun vaativan sijaishuollon kehittäminen. Päivässä kuultiin Itä- ja Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus (OT) ja LUMO -hankkeista sekä koko alueen vaativan lastensuojelun sijaishuollon kehittämisestä käytännössä. Päivän erityinen anti oli kokemusasiantuntijan puheenvuoro, joka painotti ammattilaisille aidon kohtaamisen ja asiakkaasta kiinnostumisen tärkeyttä.

OT-hankkeen johtaja, professori, ylilääkäri Ilona Luoma avasi tilaisuuden pohtimalla kompleksisuuden käsitettä. Hän kertoi, että käsitteeseen kuuluu yhteisyys – lähtökohtaisesti vaativaa työtä tehdään yhdessä. Kompleksisuus oli kaikkia iltapäivän puheenvuoroja yhdistävä teema. Projektikoordinaattori Tarja Saharinen kertoi OT-hankkeesta, jonka tarkoitus on valmistella yhtä viidestä valtakunnalliseen kokonaisuuteen kuuluvasta OT-keskuksesta. Työtä tehdään yhdessä useiden toteuttajien kanssa. Lastensuojelun koordinaattori Päivi Malinen LUMO-hankkeesta kertoi, että hanke kytkeytyy OT-työhön erityisesti vaativan sijaishuollon laitoskehittämisen tiimoilta.

Lastensuojelun kehittäjä Reetta Salmi ja OT-koordinaattori Johanna Liukkonen Keski-Suomesta kertoivat Kukkumäen vastaanotto- ja arviointiyksikön valmistelusta Jyväskylässä. Uusi laitos on tarkoitus käynnistää kesän aikana, ja tavoitteena on pystyä puuttumaan nopeasti lapsen tilanteeseen. Yksikön perustamisen taustalla on lisääntynyt tarve laitoshoidossa ja kiireellisissä sijoituksissa, ja esimerkiksi yhteisasiakkuuksia nuorisopsykiatrian kanssa on paljon.

Palvelupäällikkö Johanna Will-Orava ja lastensuojelun kehittäjä Lauri Silvonen esittelivät Etelä-Savon hyvinvointialueelle tulevan vaativan sijaishuollon yksikön suunnittelutyötä. Alueen sijoitukset painottuvat 12–17-vuotiaisiin lapsiin, joiden hoidon ja tuen tarpeisiin on ollut vaikea vastata. Uuden laitoksen tarkoitus on tarjota erityisesti pitkäaikaista sijaishuoltoa ja olla sijoitetun lapsen koti.

Lastentautien ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sanni Penttilä esitteli lastensuojelulain mukaisen terveystarkastuksen kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Tutkimusten mukaan sijoitetuilla nuorilla on suurempi tarve terveyspalveluille, he kokevat terveydentilansa huonommaksi kuin muut ikätoverinsa ja myös palvelujen saatavuudessa on parannettavaa. Terveydenhoitajat Kirsi Repo ja Piia Hyttinen kuvasivat lastensuojeluasiakkaan terveystarkastusprosessin kehittämisen sisältöä tarkemmin.

Projektikoordinaattori Jaana Heikkinen, lastensuojelun kehittämisasiantuntija Katariina Katainen ja vastaava ohjaaja Marko Huuskonen esittelivät lastensuojelun vaativan tuen ja arvioinnin yksikön kehittämistyötä Kuopiossa. Tavoitteena on lastensuojelulaitos, jossa erityisen vaikeiden, psyykkisistä ja päihdeongelmista kärsivien lastensuojelun tarpeessa olevien nuorten tilanne saadaan tutkittua sekä laadittua nuoren tilanteeseen mahdollisimman kattavat ja tarpeenmukaiset suunnitelmat. Sijoitetuilla lapsilla on usein asiakkuus lasten- tai nuorisopsykiatrialla, joten yksikkö tulee vastaamaan psykiatrista osaamista sekä OT-tason lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeeseen.

Psykologi Tuula Kuusisto ja erityisopettaja Pia Liukkonen Sairilan koulukodista kertoivat valtion koulukotien vaativasta laitoshoidosta. Lasten kasvatus- ja hoitotyö on moniammatillista ja monenlaista osaamista vaativaa. Suurin osa lapsista tulee valtion koulukotiin toisista laitoksista. Tulosyinä ovat esimerkiksi päihteiden käyttäminen, koulunkäymiseen liittyvät pulmat ja aggressiivisuus sekä psyykkinen oireilu ja mielenterveysongelmat.

Iltapäivän kenties ajatuksia herättelevimmät pohdinnat kuultiin kokemusasiantuntija Minttu Vartiaisen puheenvuorossa. Hän painotti, miten tärkeää on pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan nuoren osallisuus ja yksilöllinen kohtaaminen, vaikkei se aina olekaan helppoa. Hyvään kohtaamiseen kuuluvat turvallisuus, kiireettömyys ja aito kiinnostus lasta ja tämän persoonaa kohtaan.

Alkuperäiset esitysmateriaalit ovat saatavilla ISOn materiaalipankista (linkki vie sivuston materiaalipankkiin).

Katso mind map -tyylinen visuaalinen tiivistys webinaarista tästä linkistä (pdf, avautuu uuteen ikkunaan).