Sote-uudistuksessa tulee turvata sosiaalihuollon laadukas tutkimus, koulutus ja kehittäminen

- Tämä valtakunnallinen kannanotto on laadittu sosiaalihuollon tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKKI) systemaattiseksi vahvistamiseksi sote-uudistuksessa. Sote-järjestämislaki hyväksyttiin eduskunnassa viime kesänä. Tällöin eduskunta edellytti, että soten TKKI-toiminnan rakenteet – erityisesti sosiaalihuollon kehittämisrakenne - ja resurssit sekä näitä koskevat säädökset tulisi varmistaa voimaan ennen sote-järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille. Tämä tapahtuu 1.1.2023 lukien, joten TKKI-asiaan tarttumisella alkaa olla kiire, toteaa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila.*

Meneillään oleva laaja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaatii onnistuakseen sosiaalihuollon laadukasta TKKI-toimintaa. Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus parhaaseen tutkittuun tietoon pohjautuvaan palveluun, ja sen vuoksi kaikilla hyvinvointialueilla on turvattava sosiaalihuollon TKKI-toiminnan järjestelmälliset ja resursoidut rakenteet, vaativat useat sosiaalihuollon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimijat kannanotossaan.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet, sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto ja sosiaalityön koulutusta tarjoavat yliopistot. Sosiaalityön korkeakoulutusta tarjoavat maassamme Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Kannanottoon on laadittu tavoitteet sosiaalihuollon TKKI-toiminnalle. Lähtökohta on, että sosiaalihuollon palvelun tulee pohjautua parhaaseen tutkittuun tietoon. Toistaiseksi sosiaalihuollon osaaminen näkyy liian vähän hyvinvointialueiden TKKI-toiminnassa. Laadukkaan sosiaalihuollon varmentamiseksi tarvitaan sosiaalihuollon kehittämis- ja tutkimustoiminnan vastuiden selkeyttämistä, kestäviä rakenteita ja riittäviä resursseja kaikilla hyvinvointialueilla. TKKI-rakenteen selkeyttäminen eri tasoilla vaatii myös selkeämpää lainsäädäntöä.

– Laadukas TKKI-toiminta lisää alan vetovoimaa ja on monella tapaa strateginen investointi tulevaisuuteen. Toivomme, että jatkossakin valtakunnalliset toimijat ja hyvinvointialueet toteuttaisivat TKKI-toimintaa yhteistyössä. Tämä tehostaisi TKKI-toimintaa entisestään, Sosiaalialan osaamiskeskusten verkoston puheenjohtaja Torbjörn Stoor sanoo.

Sosiaalihuolto on iso kokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Sosiaalihuolto työllistää teollisuuden jälkeen toiseksi eniten suomalaisia (9,5 % koko maan työllisestä työvoimasta, Tilastokeskus 2019). Sosiaalialan ammattilaisten työvoiman tarve kasvaa koko ajan, ja pulaa on sosiaalityöntekijöistä, sosionomeista ja lähihoitajista. Laadukas TKKI-toiminta lisää alan vetovoimaa.

– Sosiaalityöntekijöillä tulisi olla mahdollisuus yhdistää tutkimustoimintaa käytännön sosiaalityöhön. Tätä varten on tärkeää perustaa hyvinvointialueille, esimerkiksi yliopistollisten sotekeskusten yhteyteen, tutkimusta ja käytännön työtä yhdistäviä kaksoisvakansseja. Myös erikoissosiaalityöntekijöiden osaaminen tulisi ottaa käyttöön hyvinvointialueiden palvelurakenteissa määrittelemällä sosiaalityön erikoistumiskoulutusta edellyttävät tehtävät. Tällaiseen uudistamistyöhön tarvitaan hyvinvointialueiden ja yliopistojen sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä, Sosnetin puheenjohtaja Merja Anis toteaa.
Lue kannanotto tästä (pdf, avautuu uuteen ikkunaan).

Lisätietoja:

Sosiaalityön yliopistoverkoston Sosnetin puheenjohtaja Merja Anis, Turun yliopisto, puh. 050 570 8673, merja.anis(at)utu.fi

Sosiaalialan osaamiskeskusten verkoston puheenjohtaja Torbjörn Stoor, puh. 040 717 7367, torbjorn.stoor(at)fskc.fi

Dekaani, sosiaalityön, erityisesti hyvinvointipalvelujen professori Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5943774

*) Itä-Suomi: Tarja Kauppila, johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), puh. 044 754 3333, tarja.kauppila(at)isonet.fi