Vanhustyön ajankohtaiset näkymät herättivät kiinnostusta ja innostusta

ISO kutsui vanhustyön ajankohtaisten näkymien äärelle reilun satapäisen osallistujajoukon 15.2. Osallistujia oli mukavasti ympäri Suomen ja joukko koostui luottamushenkilöistä, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista, alan ammattilaisista ja yrittäjistä. Webinaarissa kuultiin tuhti annos gerontologisen sosiaalialan työn kehittämisestä.

Tiina Autio ja Margit Soccasta esittelivät pääkaupunkiseudun vanhustyön kehittämistä. GeroMetro (linkki Soccan sivuille, avautuu uuteen ikkunaan) on metropolialueen yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis-, koulutus- ja tutkimusverkosto. GeroMetro edistää monialaista yhteistyötä, yhtenäistää kuntien välisiä käytäntöjä, vahvistaa vanhustyön osaamista ja toimii asiantuntijana verkostoissa. Kehittäminen tapahtuu kehittäjäryhmissä yhdessä ikäihmisten kanssa. GeroMetro on kehittynyt varhaiskasvatuksen vastaavan mallin pohjalta ja vanhustyöhön haluttiin saada vastaava rakenne. Jakamisen ajatus on kehittämisessä keskeistä: jaetaan kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja osaamista. Kehittämistehtävän halutaan olevan mahdollisimman realistinen. Verkostossa toisten tunteminen on keskeistä. Tuntemisen kautta syntyy luottamusta ja sen myötä sitoutumista. Gerometro tarjoaa avoimia seminaareja ja työpajoja kehittäjille. Kehittämisteemoina ovat olleet kuntoutus kotona, sosiaaliset tilanteet, päivystykselliset tilanteet ja saattohoito.

Arja Jämsén Karelia-ammattikorkeakoulusta kertoi ikäystävällisyyden ja -osaamisen käsitteen lanseeratun Pohjois-Karjalassa jo vuonna 2009. Näkökohtana on ollut se, että ikääntyvä väestö on voimavara. Kareliassa ikäystävällisyyttä ollaankin sisällyttämässä kaikkiin opetussuunnitelmiin, ei vain sote-alalle. Tämän lisäksi tarjolla on useita koulutuspolkuja ikäosaamisen alalla sekä jatkuvan oppimisen kentällä. Tekeillä on myös muistin osaamissalkku ja kansainvälisessä yhteistyössä rakenteilla oleva maisterikoulutus. Viime syksynä on aloitettu muistiystävällisen yhteiskunnan tutkimus, jossa kokemustoimijat haastattelivat toisiaan. Menetelmällisesti tämä on ainutlaatuinen ja kiinnostava tutkimus. Jämsén korosti, että muistisauraus ei määritä koko ihmistä, vaan ihminen haluaa jatkaa omaa näköistään elämää. Uteliaisuus elämää kohtaan säilyy myöhäisiin vuosiin saakka. Haasteena Jämsén mainitsi maaseudun, joka on jäänyt katveeseen, vaikka paljon ikäihmisiä asuu maaseudulla. Tämän lisäksi nykyinen työelämä kuormittaa muistia todella paljon ja työikäisiä sairastuukin muistisairauteen. Henkilöstön veto- pito- ja uudistusvoiman näkökulmasta ikäystävällisyys on tärkeä teema. Gerontologista sosiaalityötä kaivattaisiin ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Katri Kakko esitteli RAIta (linkki THL:n sivuille, avautuu uuteen ikkunaan), joka on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö. Välineistön avulla selvitetään asiakkaan toimintakyky ja palvelutarpeet kokonaisvaltaisesti. Arvioinnin avulla saadaan esille piileviä tietoja, tarpeita ja voimavaroja. Vanhuspalvelulaki velvoittaa käyttöönottoa viimeistään 1.4.2023. RAI antaa arviointitietoa, jota THL anonymisoi ja analysoi tiedoksi tietojohtamisen pohjaksi. Systemaattinen arviointi ja sen tuottama tieto auttaa vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin palvelun järjestämisessä. Arvioinnin prosessi etenee aina samalla tavalla ja asiakkaan osallisuus korostuu tiedonkeruuvaiheessa ja arvioinnin tarkastelussa. Kakko kertoi, että ISOn alueella Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa RAIn käyttäminen on vielä vähäistä. Kainuussa ja Etelä-Savossa puolestaan arvioinnin käyttäminen on maan keskiarvon yläpuolella. RAIn käyttöönottoon THL tarjoaa tukea: tukimallien pilotointia, säännöllisesti webinaareja käyttöönoton eri osa-alueisiin ja oppilaitoksille, jotta jo opiskelun aikana RAI tulee tutuksi. Tämän lisäksi THL tarjoaa RAI-kouluttajakoulutuksen avulla organisaatioihin omia kouluttajaosaajia.

Marja Kavilo Siilijärven kunnasta esitteli RAIn käyttökokemuksia. Arviointi on aluksi otettu käyttöön asumispalveluissa, josta on portaittain siirrytty myös kotihoitoon. Avainasemassa on ollut osaava ja koulutettu henkilökunta. Arviointijärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta on pystytty toimintaa kehittämään ja tietoa on hyödynnetty myös johtamisessa. Siilinjärvellä tavoitteena on laadukkaammat hoito- ja palvelusuunnitelmat, hoitotyön näkyväksi tekeminen, asiakaslähtöisyyden ja -keskeisyyden vahvistaminen sekä omaisten mukaanotto hoidon suunnitteluun. Siilinjärven kokemuksen mukaan parasta RAIssa on ollut arvioinnin systemaattisuus. Arvioinnista saa raportin, josta löytyvät herätteet, joiden pohjalta huomioonotettavat asiat löytyvät ja hoidon tuloksia voidaan tarkastella.

Riitta-Liisa Kinni Itä-Suomen yliopistosta esitteli tuoreita tutkimuksia liittyen gerontologiseen sosiaalityöhön. Eeva Rossi on väitöskirjassaan Osista muodostuva kokonaisuus (avautuu uuteen ikkunaan) eritellyt gerontologisen sosiaalityön osatekijöitä ja käytäntöjä. Riitta-Liisa Kinni, Piia Puurunen, Tommi Reiman ja Marjut Kettunen ovat tarkastelleet julkaisussaan Sosiaalisesti kestävä Kymenlaakso (avautuu uuteen ikkunaan) gerontologisen sosiaalityön tehtäviä. Gerontologinen sosiaalityö kohdentuu erityisesti kotona asuviin ikäihmisiin. GERIT-hankkeessa (avautuu uuteen ikkunaan) puolestaan viime vuosi on mennyt aineiston keruuseen ja tällä hetkellä on aineiston analyysi käynnissä. Tätä tutkimusta johtaa UEFissa Elisa Tiilikainen ja mukana ovat Riitta-Liisa Kinni ja tohtoriopiskelijat Suvi Ruotsalainen ja Jenna Hirvonen. Etsivä vanhustyö on teemana nouseva.

Kiinnostuitko lisää? Käy katsomassa ISOn materiaalipankista webinaarin materiaalit.