Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö on yksi ISOn strategisista painopisteistä. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, kuinka rakenteellista sosiaalityötä kehitetään ISOn toimialueella sekä valtakunnallisesti. Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, politiikkaan ja resursseihin sekä korjaamaan yhteiskunnallisia epäkohtia sosiaalityön asiakkaiden näkökulmasta.

Ajankohtaista

Rakenteellinen sosiaalityö käytäntöön -valmennus on päättynyt. Kiitämme lämpimästi kaikkia valmennukseen osallistuneita innostavasta ja opettavaisesta matkasta! Valmennus järjestettiin ajalla 1–6/2024 ja sen kohderyhmänä olivat ISOn toimialueen rakenteellisen sosiaalityön työryhmän jäsenet Etelä-Savosta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Valmennuksessa oli mukana 35 sosiaalihuollon ammattilaista kaikista eri palvelutehtävistä, eri organisaatiotasoilta sekä tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Valmennuksessa oli viisi teemamoduulia (tietotyö, osallisuus, työryhmätyöskentely, mittarit sekä mediavaikuttaminen). Teemamoduulit koostuivat kaikille yhteisistä teemawebinaareista ja itsenäisestä työskentelystä Howspace-alustalla (monipuoliset materiaalit ja käytännönläheiset tehtävät). Lisäksi työryhmille pidettiin alueelliset ohjausklinikat, joissa pureuduttiin kunkin alueen itse määrittelemään kehittämistehtävään. Valmennuksen lopuksi järjestettiin päätöswebinaari, jonka aamupäivän ohjelma oli kaikille avoin.

Päätöswebinaarin julkiset materiaalit löytyvät tästä (linkit avautuvat uusiin ikkunoihin):

Kehittämistyö ISOn toiminta-alueella

Alueellisella tasolla rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä tehdään osana ISOn perustyötä Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kanssa. Aluerajat ylittävää yhteistyötä tehdään Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueilla (YTA).

ISO tukee toimialueensa hyvinvointialueiden tarpeista lähtevää rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä esimerkiksi:

hyvinvointialueiden kanssa pidettävien säännöllisten tilannekuva- ja yhteistyöpalaverien kautta
osaamisen tukemisen sekä
monikanavaisen viestinnän keinoin.

Valtakunnallinen kehittämistyö

Valtakunnallista kehittämisyhteistyötä tehdään useissa verkostoissa. Osaamiskeskusten rakenteellisen sosiaalityön ammattilaiset muodostavat oman valtakunnallisen verkoston. Lakisääteisiä osaamiskeskuksia on kaikkiaan kymmenen ja niiden toiminta-alueet kattavat kaikki hyvinvointialueet. Osaamiskeskusten rakenteellisen sosiaalityön verkostossa jaetaan ideoita rakenteellisen sosiaalityön viemiseksi ja juurruttamiseksi osaksi sosiaalihuollon käytäntöjä sekä rakenteellisen sosiaalityön osaamisen kehittämiseksi.

ISO on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa valtakunnallisessa kehittämisverkostossa yhdessä hyvinvointialueiden, muiden sosiaalialan osaamiskeskusten sekä oppilaitosten edustajien kanssa. Työmuotoina yhteiskehittämisessä ovat pilotointi sekä säännölliset työpajat ja verkostotapaamiset.

THL:n koordinoimassa valtakunnallisessa kehittämisessä luodaan kansallinen tietotuotannon malli siitä, miten rakenteellisen sosiaalityön tieto jatkossa tuotetaan yhtenäisellä ja vertailukelpoisella tavalla hyvinvointialueilta kansalliselle tasolle. Yhteiskehittämisen tuloksena on tähän mennessä valmistunut alueellinen rakenteellisen sosiaalityön mallipohja, missä on hahmoteltu hyvinvointialueiden laatiman rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman sisältöä. Mallipohja julkaistaan syksyllä THL:n RRP-hankkeen viestintäkanavissa.

Mitä rakenteellinen sosiaalityö on?

Rakenteellinen sosiaalityö on käytännössä

järjestelmällistä tiedon tuottamista sosiaalihuollon asiakastyöstä ja sosiaalisista ilmiöistä alueella
sosiaalihuollon asiakastyöstä saatavien kokemusten tuomista osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa
ennakoivaa, kehittävää ja visioivaa toimintaa vaikuttavampien toimintatapojen löytämiseksi
hyvinvointialueiden ja kuntien asukkaiden osallisuuden vahvistamista
erilaisten yhteistyöverkostojen rakentamista
asukkaiden sosiaalisten oikeuksien ja osallisuuden toteutumisen seurantaa
alueiden hyvinvointivastuun täyttämistä.

Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön keino. Tavoitteena on osoittaa rakenteisiin liittyviä sosiaalisia epäkohtia sekä kehittää sosiaali- ja hyvinvointipalveluja. Tiedon tuottajina voivat olla asiakkaat palvelujen käyttäjinä, viranomaiset, ammatilliset toimijat, kolmannen sektorin toimijat ja asukkaat. Raportointi voi olla tilastoihin, indikaattoreihin tai asiakastyöstä kerättyyn laadulliseen tietoon tai näiden yhdistelmiin perustuvaa tietoa. Sosiaalisista raportoinneista saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien lakisääteisissä hyvinvointikertomuksissa ja strategisissa päätöksissä.