Ammattilaiset yksinäisyyttä tunnistamassa

Tein sosionomiopinnoissani opinnäytetyön aikuisten yksinäisyydestä. Aihe-ehdotus tuli SOSRAKE-hankkeelta. Tulokset osoittivat, että sosiaalialan ammattilaiset tunnistavat ilmiönä asiakkaiden yksinäisyyden asiakastyössään, mutta siihen vaikuttaminen on vaikeaa. Miten yksinäisyyttä kokevia voi auttaa? Entä minkälaista tukea yksinäisyyttä kokevat asiakkaat tilanteeseensa toivoisivat?

Yksinäisyyttä on tutkittu ja sitä kokevia haastateltu paljon, joten lähestyin aihetta yksinäisyyttä kokevien sijasta sosiaalialan ammattihenkilöiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset koskivat yksinäisyyden tunnistamista, ammattilaisten ajatuksia yksinäisyydestä ja keinoja, joilla he asiakastyössä yksinäisyyden aiheuttamiin tarpeisiin vastaavat.

Tutkimuksen menetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avoimilla kysymyksillä. Vastaajina oli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) työikäisten sosiaalityön yksikön työntekijöitä, Mikkelin Toimintakeskus ry:n valmennushenkilöstöä sekä Mikkelin kriisikeskuksen kriisityöntekijöitä. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti etsimällä niistä usein toistuvia teemoja.

Tutkimustulokset osoittivat, että asiakkaat kertovat usein työntekijälle yksinäisyydestään tai yksinäisyys tulee ilmi asiakkaan lähiverkostoa kartoitettaessa. Kolmannes vastaajista kertoi kysyvänsä asiakkaalta, kokeeko tämä yksinäisyyttä. Ammattihenkilöt tunnistavat yksinäisyyttä myös asiakkaiden käyttäytymisen ja mielialojen avulla. Toisinaan asiakas haluaa pitkittää asiakastilannetta. Asiakas saattaa kertoa hyvin henkilökohtaisista asioista tai ottaa yhteyttä muissa kuin palveluun varsinaisesti liittyvissä asioissa päästäkseen puhumaan jonkun kanssa. Yksinäisyydestä katsottiin seuranneen masentuneisuutta, vetäytymistä ja sosiaalista arkuutta, joka ruokkii ulkopuolisuutta edelleen.

Yksinäisyys aiheuttaa ammattihenkilöissä surua, empatiaa ja auttamishalua, mutta myös turhautumista auttamiskeinojen vähäisyyteen. Tärkeimpinä käytössä olevina auttamiskeinoina mainittiin asiakkaan kanssa keskusteleminen ja empaattinen kuunteleminen, ohjaaminen palveluihin sekä tilanteisiin, joissa voi tavata muita. Asiakkailta itseltäänkin toivottiin aktiivisuutta.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä palveluja yksinäisyyttä kokeville. Sosiaalialan asiakastyössä kohdataan yksinäisyyttä kokevia ja asiakastyön kautta heitä on mahdollista tavoittaa. Kyselyyn vastanneilla sosiaalialan ammattihenkilöillä on tietoa siitä, minkälaisista työkaluista he parhaiten hyötyisivät pyrkiessään vastaamaan yksinäisyyden haasteeseen.

Vastausten mukaan erityisesti kaivataan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja ryhmiä. Maksuttomuus ja helppo saavutettavuus tuovat palvelut niidenkin ulottuville, joiden elämää liikkumisen esteet, sosiaalinen arkuus tai toimeentulon ongelmat rajoittavat. Yksinäisyys tulisi myös ottaa johdonmukaisesti puheeksi jokaisen asiakkaan kanssa. Kenties yksinäisyystyölle olisi paikkansa myös Etelä-Savossa.

Tompuri K. 2022. Aikuisten yksinäisyys. ( avautuu uuteen ikkunaan Theseus-sivulle)