Black Friday – ja eteenpäin elävän YTA-mieli

Torstaina 31.10.2024 julkistettiin sosiaalialan kehittämistä koskeva historiallinen asetusmuutos: ensi kesänä aloittaisivat toimintansa YTA-tasoiset (5) sosiaalialan osaamiskeskukset – miten hienoa! Intoa uudistuksesta tosin hillitsi se, että valtionavustusta Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen YTA-toimintaan olisi tämänhetkisen tiedon mukaan käytettävissä vain noin 191 500 euroa vuodessa. Summalla palkkaisi vain 2–3 osaamiskeskustyöntekijää, kun varoja tarvittaisiin lisäksi muuhunkin kuin henkilöstökuluihin. 

Kokoonnuimme 1.11.2024 hyvinvointialueiden sosiaalihuollon edustajien kanssa ISO-hallituksen kutsumaan, YTA-osaamiskeskusta koskevaan keskustelutilaisuuteen. Hetki ennen tilaisuutta saimme yllättäen tiedon Itä-Suomen YTA-johtoryhmän linjauksesta: YTA-osaamiskeskusta valmistellaan Keski-Suomen hyvinvointialueen koordinoimana. Tilaisuudessa kuulimme, että valmistelun lähtökohtana on Keski-Suomen hyvinvointialueen toimiminen keskuksen oikeushenkilönä. Tyrmistystä herätti se, ettei linjausta valmisteltaessa ollut tiedotettu tai osallistettu nykyisen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen oikeushenkilönä toimivan ISO-yhdistyksen hallitusta.

Kyse on valmisteluvaiheesta, ja viralliset päätökset tehdään aikanaan joko aluehallituksessa tai -valtuustossa. Yleensä asioihin pitäisi voida vaikuttaa, kunnes viralliset päätökset on tehty ja ne ovat lainvoimaisia. Huolestuttaako jokin? Riskienhallinnan näkökulmasta kyllä.

Hyvinvointialueiden talous on vakavasti miinuksella. Keski-Suomikin on nyt hankalassa tilanteessa 125 miljoonan euron alijäämäennustella ja yt-menettelyt koettelevat. Hyvinvointialueiden yt-menettely koskee lähtökohtaisesti myös niiden hallinnoimaa sosiaalialan osaamiskeskusta silloin, jos työnantaja on sama. Miten tämä vaikuttaisi osaamiskeskustyön veto- ja pitovoimaan?

Maamme hallitus on leikannut sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustusta vuoden 2023 tasosta ennätysmäisesti 64 % (!) vuodelle 2025. Itä-Suomessa hyvinvointialueiden johtajat ovat linjanneet, ettei YTA-osaamiskeskustyöhön kohdennettaisi muita rahoituseriä kuin valtionavustus. Vain valtionavustukseen pidättäytyminen kaventaisi osaamiskeskuksen jatkokehitystä, kuten hanketyötä. Useimmiten kehittämishankkeisiinkin vaaditaan omarahoitusvaroja, minkä lisäksi voi syntyä työnantajalle välttämättömiä, mutta ei tukikelpoisia kustannuksia, joita hankeavustus ei kattaisi. Vaikuttaisiko linjaus myös keskuksen uudistusvoimaan?

ISO-talous on vielä tasapainossa: pienillä väestömäärän mukaisilla jäsenmaksuilla on hoidettu vastuullisesti yhteinen hallinto, hankkeiden omarahoitus sekä henkilöstön työhyvinvointituki. Ehkä ISOa voisi hyödyntää jatkossakin? Tuore osaamiskeskusten asetusmuutos ei nimittäin sitä lainkaan estä, vaan on joustavaksi laadittu. ISOlla on yli 23 vuotta sosiaalialan osaamisen kehittämiskokemusta neljän maakunnan, nykyisen hyvinvointialueen, yhteisestä ja osin valtakunnallisesta yhteistyöstä - vieläpä pienillä varoilla tuloksellisesti tuotettuna. Ei huono, vai?

Blogiin liittyvät linkit (avautuvat uuteen ikkunaan):

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote (31.10.2024): Sosiaalialan osaamiskeskukset keskitetään viidelle yhteistoiminta-alueelle - Sosiaali- ja terveysministeriö

Pohjois-Savon yliopistollisen hyvinvointialueen tiedote (4.11.2024): Itä-Suomen yhteistyöalue laatii erikoissairaanhoidon työnjakoselvityksen - Pohjois-Savo

Yle (30.10.2024). Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämä on kasvanut kesän jälkeen – miinusta tulossa 125 miljoonaa euroa:  https://yle.fi/a/74-20121143

Keskisuomalainen (5.11.2024): Keski-Suomen hyvinvointialue aikoo lakkauttaa yli 300 tehtävää yt-neuvottelujen tuloksena | Keski-Suomi | Keskisuomalainen