Erikoissosiaalityöntekijä kehittäjänä

Olen aloittanut Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa elokuun alussa sosiaalityön erityisasiantuntijan tehtävässä. Työni painottuu suurelta osin OT-hankkeen koordinaattorin tehtäviin, mutta pienissä määrin osallistun myös muuhun ISO-työhön. Vaikka piipahdan täällä vain muutaman kuukauden työsuhteessa, olen erittäin onnellinen mahdollisuudesta päästä kurkistamaan tutkimuksellisen kehittämistyön maailmaan.

Olen työskennellyt ennen sosiaalityöntekijän uraani varhaiskasvatuksessa sekä jonkin verran myös ikäihmisten parissa erilaisissa asumispalveluyksiköissä ja terveyskeskuksissa. Pisimpään, eli noin 14 vuoden ajan, olen työskennellyt sosiaalityöntekijänä perhesosiaalityössä sekä lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon tehtävissä.

Kuten ehkä työkokemuksestani voi rivien välistä lukea, mielenkiintoni on kohdentunut koko aikuisiän ajan uuden oppimiseen ja itseni kehittämiseen. Nuorena tyttösenä suorittamani lähihoitajaopinnot antoivat minulle suunnan siitä, että sosiaalialan tehtävät ovat minulle niitä oikeita. Tämän jälkeen olenkin jatkanut opiskelemista. Viimeisimmäksi olen suorittanut erikoissosiaalityöntekijän koulutuskokonaisuuden.

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijöille suunnattua korkeakoulutasoista ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuksen suunnittelussa on otettu huomioon se, että se vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Koulutus syventää jo sosiaalityön opintojen aikana saatuja tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Koulutuksen suorittaneet voivat työllistyä erilaisiin oman erikoistumisalansa asiantuntija- tai kehittämistehtäviin.

Erikoistumisopintoja on tarjottu jo usean vuoden ajan ja näin on vastattu sosiaalityöntekijöiden toiveisiin jatkokoulutuksen kohdentamisesta vastaamaan työn osaamistarpeita. Valitettavasti erikoissosiaalityöntekijöiden osaamista hyödynnetään kuitenkin sosiaalityön organisaatioissa vielä heikosti: erikoistumisopintojen jälkeen monet jatkavat samoissa työtehtävissä kuin ennen opintoja.

Mielestäni tärkeää olisikin tarkastella sosiaalityön rakenteita niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti ja pohtia sitä, millaisissa tehtävissä erikoissosiaalityöntekijän tietotaitoa pystyttäisiin parhaiten hyödyntämään. Aina kyseessä ei tarvitsisi olla kokoaikainen työ, vaan myös määräaikaiset erilaiset asiantuntija- ja kehittämistehtävät antaisivat työntekijöille mahdollisuuden näyttää ja käyttää osaamistaan.

Itselleni tämä mahdollisuus avautui, kun ISOsta soitettiin ja tarjottiin määräaikaista tehtävää. Toki olin itse aikaisemmin hakenut ISOlle töihin ja he tiesivät kiinnostuksestani. Olen todella kiitollinen työnantajalleni siitä, että minulle myönnettiin virkavapaata, joka varmisti sen, että pystyin ottamaan vastaan tämän työtehtävän. Tietysti olen kiitollinen myös ISOn henkilöstölle siitä, että minut toivotettiin tervetulleeksi mukaan työyhteisöön, jossa katsellaan asioita kehittämisen ja tutkimuksen silmälasein.