28.08.2023 Havaintoja rikoksilla oireilevien lasten ja nuorten tilanteista Sosiaalityön kautta kertyy tietoa, jota on vietävä hyödynnettäväksi palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Tämä ei ole vapaaehtoista, vaan sosiaalihuoltolaki velvoittaa sosiaalityön ammattilaisia toteuttamaan rakenteellista sosiaalityötä (1301/2014, 7§). Sosiaalityössä tehdyistä havainnoista muodostuu tilannekuvaa. Samalla voi muodostua viitteitä tulevaisuuden näkymistä, riippuen siitä, päästäänkö tiettyihin kehityskulkuihin vaikuttamaan vai ei. Jos minulla olisi aikanaan ollut käytössäni sosiaalisen raportoinnin työkalu sosiaalityöntekijänä poliisilaitoksen toimintaympäristössä toimiessani, ilmiöhavaintoni olisivat olleet viime vuosilta alaikäisten kanssa tehdyn työn osalta seuraavia: Yhteiskunnan säännöistä piittaamattoman ja rikollisen elämäntyylin ihailua sekä orastavaa jengiytymistä Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden hallussapidon ja myös niiden käytön yleistymistä Väkivallan raaistumista Toista nöyryyttäviä tai alistavia piirteitä osassa rikosnimikkeistä Lisääntynyttä altistumista somessa seksuaaliselle houkuttelulle ja väkivaltamateriaalille aikuisten taholta Väkivalta- ja lapsen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan materiaalin hallussapitoa ja levittämistä alaikäisten kesken Järjestetyt tappelut ja niiden kuvaaminen/jakaminen sosiaaliseen mediaan Koulupoissaoloja, oppimisen ja käyttäytymisen haasteita Neuropsykiatrisia haasteita Ongelmia liiallisen pelaamisen ja/tai puhelimenkäytön sekä vuorokausirytmin ylläpidossa Mielialaongelmia Asenteiden lientymistä huumausaineiden kokeilua kohtaan sekä huumausaineiden käytön, välittämisen ja huumeisiin liittyvän oheisrikollisuuden lisääntymistä Turvattomia kodin olosuhteita ja erilaisia vanhemmuuden haasteita Asiakkailla vaikeuksia päästä tarvitsemansa avun piiriin Henkilöstön suuri vaihtuvuus niin sosiaali- kuin terveyspalveluissa Kokemusta katkonaisista ja lyhytjänteisistä palveluista Miten vaikuttavimmin vastaisimme näihin tilanteisiin? Sosiaalityön emeritaprofessori Anneli Pohjola on luokitellut rakenteellisen sosiaalityön osa-alueiksi tietotyön, strategisen työn, inkluusiotyön ja oikeudenmukaisuustyön. Tietotyötä voidaan nähdä olevan epäkohtien paikantaminen, tiedon tuottaminen ja välittäminen. Strategista työtä puolestaan ovat sosiaaliset vaikutukset huomioivien ratkaisuvaihtoehtojen hakeminen, yhteiskuntapolitiikka ja pitkäaikainen vaikuttaminen lainsäädäntöön. Inkluusiotyöhön sisältyvät kansalaisten osallistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien luominen, kun taas oikeudenmukaisuustyöllä edistetään kansalaisten oikeuksia ja eri väestöryhmien tasa-arvoa. (Pohjola 2011, 215–220.) Yhteiseen työhön tarvitaan kaikkia sosiaalialan ammattilaisia sekä laajaa ja monialaista yhteistyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, sosiaalialan osaamiskeskuksissa ja hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan yhteistä kehittämistyötä sen eteen, että tulevaisuudessa rakenteellisen sosiaalityön tekemisen puitteet olisivat sosiaalialan ammattilaisille kunnossa. Rakenteellisen sosiaalityön aika on nyt, tule mukaan! Lue lisää (kaikki linkit avautuvat uuteen ikkunaan): Rakenteellisen sosiaalityön ideakirja Osaamisella kohti hyvinvointia - Rakenteellisen sosiaalityön opas Rakenteellisen sosiaalityön katsaus Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö Lähteet: Pohjola, Anneli (2011) Rakenteellisen sosiaalityön aika. Teoksessa Anneli Pohjola & Riitta Särkelä (toim.) Sosiaalisesti kestävä kehitys. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 207–224. Sosiaalihuoltolaki (linkki avautuu uuteen ikkunaan)
