Innostava, haastava ja vahvistuva vaikuttavuustutkimus

Vaikuttavuus, vaikuttavuus ja vaikuttavuus. Sana kuuluu ja näkyy kaikkialla ja tarkoittaa toiminnan kykyä tuottaa aiottuja vaikutuksia. Asia on tärkeä, koska sosiaalialan työn toteuttaminen mahdollisimman vaikuttavasti on ammattikunnan eettinen velvollisuus.

Viimeistelen väitöskirjaa ikääntyneille suunnattujen palveluohjausmallien vaikuttavuudesta. Keskeisessä osassa on sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden monimenetelmällinen arviointi. Luon kuvaa myös siitä, miten sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta on arvioitu, ja millaisiin asioihin vaikuttavuustutkimuksessa tulisi tulevaisuudessa keskittyä.

Epäilyksiä ja haasteita sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden todentamiselle on esitetty ja tullaan esittämään. Tutkijoiden ja toimivampien käytäntöjen kehittäjien tulisi kuitenkin muistaa, että menetelmällisetkin haasteet ovat olemassa juuri meitä varten, jotta voimme niitä ratkaista. Olemme ikään kuin niillä töin. Vaikuttavuuden tarkastelu on kirjattu myös sosiaalihuoltolakiin ja on keskeisessä osassa sote-uudistuksen lainsäädäntöä, joten siitäkin näkökulmasta panostuksia tarvitaan sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden todentamiseksi ja edistämiseksi.

Sosiaalipalveluiden kenttä on kaiken kaikkiaan hyvin laaja. Näin ollen myös käytäntöihin painottuva tutkimuksellinen kenttä on iso. Tämänhetkiset mahdollisuudet tutkimuksen tekemiseen ja siihen panostamiseen ovat kuitenkin vähäiset. Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen odotetaan keskittyvän sekä sosiaalityön että koko laajan sosiaalialan käytäntöjen tutkimiseen, unohtamatta muuta tieteenalalle relevanttia tutkimusta. Tällä hetkellä sosiaalipalveluiden vaikuttavuustutkimusta voidaan siis tehdä vain hyvin marginaalisesti jo tutkimusrahoituksen suhteellisen vähäisen määrän vuoksi.

Sosiaalityön tieteenalana tai käytäntönä ei tule tässäkään asiassa kääntyä sisäänpäin, vaan entistä enemmän tarvitaan monitieteistä ja laaja-alaista yhteistyötä ja keskustelua. Vaikuttavuustiedon tuottamisessa tämä tarkoittaa ainakin sitä, että muiden tieteenalojen vuosikymmeniä jatkunut työ vaikuttavuuden arvioinnin edistämiseksi on hyödyllistä myös sosiaalipalveluiden tutkimuksessa. Yhteistyötä eri alojen välillä on tarkoituksenmukaista tehdä, mutta sosiaalialan tutkijat, osaajat ja ammattilaiset ovat itse parhaita asiantuntijoita alansa ja ilmiöidensä tutkimisessa.

Erityisesti terveystieteissä on kehitetty monenlaisia lähestymistapoja eri hoitomuotojen ja terveyden edistämisen interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Ymmärrys erilaisen tiedon merkityksestä vaikuttavuuden kokonaiskuvan muodostamisessa on lisääntynyt viime vuosina. Näiden keskusteluiden ulkopuolelle jääminen ja sisään päin kääntyminen voisivat aiheuttaa sen, että sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden arviointi tulisi olemaan terveystiedelähtöistä, mikä ei ole toivottavaa.

Mielestäni tällä hetkellä sosiaalityössä ja sosiaalipalveluiden tutkimuksessa on menossa hyvä vaihe, jossa vaikuttavuuden arviointi on yksi keskeinen tutkimuksen suuntaus. Kehittämistyötä tehdään myös sosiaalialan tiedon systemaattisessa keräämisessä. Itä-Suomen yliopiston järjestämillä vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä on useana vuonna ollut esillä ajankohtaista sosiaalipalveluiden vaikuttavuustutkimusta. Sosiaalityön tutkimuksen päivien 2022 työryhmien sisällöt näyttävät myös innostavilta; vaikuttavuus on esillä monessa työryhmässä. Hyvä näin, koska mitä vaikuttavammat palvelut, sitä parempi asiakkaiden hyvinvointi.