Joulukirje armaalle SOTE-pukille

Kirjoitan Sinulle, kun on monta toivetta mielessä. Ensiksikin, nyt ollaan tekemässä asetusta soten yhteistyöalueilla laadittaville yhteistyösopimuksille (Lausunto - Lausuntopalvelu). Siellä voisi termiä yksinkertaistaa, ja puhua yliopistollisista hyvinvointialueista. Ne olisivat sellaisia hyvinvointialueita, joilla sijaitsee paitsi yliopistollinen sairaala, myös yliopisto, joka tuottaa merkittävässä määrin yliopistollisia sote-alan tutkintoja lääketieteessä, sosiaalityössä ja niin edelleen - sekä tietysti tieteellistä tutkimusta. Ajatus laajenisi aikaisemmasta erityisvastuualueesta jo piirun verran luontevampaan eri toimialojen yhteisvastuun suuntaan.

Sosiaalihuoltoon kannattaisi luoda keskittämisasetus. Se selkeyttäisi sosiaalihuollon vaativia erityispalveluja sekä alan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa.  Asetus kokoasi ja tukisi sosiaalialan osaamiskeskusten vaativaa kehittämistoimintaa nykyistä vahvemmalla mandaatilla sekä linkittäisi sitä systemaattisesti esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä maassamme kouluttavien yliopistojen toimintaan. Samalla vahvistettaisiin sosiaalihuollon/sosiaalityön tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen varattuja määrärahoja edes aavistuksen verran SO- ja TE-tasapainoisempaan suuntaan.

YTA-alueen hallinnolliset tehtävät ovat monella tavalla vaativia, ja niissä kannattaisi asetuksella velvoittaa osallisuutta vahvistavammiksi: Kun laaditaan strategioita ja yhteistyösuunnitelmia, otetaan mukaan esimerkiksi kaikki lakisääteiset tutkimus-, koulutus- ja kehittämistahot. Asetuksella voitaisiin velvoittaa paitsi yhteistyöhön, myös yhteisvastuullisesti varmistamaan todelliset toimintaedellytykset yhteistyöalueen laajuisille yhteisille tehtäville.

Päteviä asetuksia ei voi panna toimeen, jos niiden esittelymuistiossa tavan takaa lukee, että ’asetusehdotuksella ei katsota olevan merkittäviä itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia’.  Kustannusvaikuttavilla asetuksilla sellaisia on aina, ja niin kuuluukin olla. Ilman panostuksia ei tule tuloksia, ja sama pätee kyllä yhteistyöalueiden yhteistyösopimusta koskevaan säätelyyn.

Yliopistosairaalat ovat tärkeitä, kuten valiokuntamietintö (StVM 36/2022 vp (eduskunta.fi) toteaa. Yliopistosairaalalisä on välttämätön, jotta voidaan turvata erikoissairaanhoidon palvelut sekä hoitojen ja palvelujen tutkimuksellinen kehittäminen – unohtamatta erikoistuneiden asiantuntijoiden vastuullista koulutusta. Yliopistosairaalalisä pitää jakaa mahdollisimman vaikuttavasti siten, että perustuslain henki koko maan väestön huolenpidosta toteutuu. Sote-uudistuksessa luvatusti palvelujen tulisi olla laadukkaita ja yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa. Ilman ’tasoitusta’ eivät suuriksi revenneet terveys- ja hyvinvointierot alueilla kapene. Siksi toivon valtiovarainministeriön ehdotusta (Lausunto - Lausuntopalvelu) korjattavaksi.

Jos jaossa on vain 116 miljoonaa euroa yliopistosairaalalisää, on tasapuolista katsoa, mitä se tekee koko maan väestöön suhteutettuna: 20,94 euroa/asukas. Tämä summa kerrottuna kunkin YTA-alueen väestömäärällä olisi tasapuolista jakamista: kukin YTA saisi 15-19 miljoonaa sekä Etelä-Suomi väkirikkaimpana ja ’kirkkaimman tutkimuslampun’ alueena eniten, yli 46 miljoonaa. Tässä mallissa sairastavuusindeksillä mitattuna Suomen sairain yliopistollinen hyvinvointialue, ’vakavien terveysvaikeuksien varjostama’ Pohjois-Savo, saisi sekin säällisen summan tehtävistä selvitäkseen.

ISO kiitos pukki, jos jaksoit lukea tänne asti. Mikään toiveistani ei ole mahdoton, ei edes kustannuksiltaan kallis – ja kaikissa olen mielessä pitänyt kestävän kustannusvaikuttavuuden. Jos toiveet toteutuvat, hymyni valaisee kirkkaasti itäisen Suomen. Siinähän sitä sitten säästyisi sähköäkin. Hyvää joulua!