Rakenteellinen sosiaalityö on monitoimijaista ja tehtäväalueiltaan monitahoista. Työntekijälle se antaa mahdollisuuden toimia epäkohtien esiintuojana, mutta toisaalta haastaa ja jopa velvoittaa ottamaan yhteiskunnallisen, kriittisen roolin asiakaskuntansa asioiden edistämisessä.

Kainuussa v. 2018–2022 tehdyn rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen ansioita ja haasteita selvitettiin Diakonia-ammattikorkeakoululle tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä. Tulosten mukaan rakenteellisen sosiaalityön käsitteestä oli jonkin verran epäselvyyttä henkilöstön sisällä: onko se jälleen uusi asia tehtävälistalle vai työote, joka läpäisee koko sosiaalityön? Vahvasti asiakaslähtöinen työote näyttäytyi kainuulaisen sosiaalityön voimavarana ja avaimena rakenteellisen sosiaalityön työotteen omaksumiselle.

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen kokemuksia

Kehittämisen myötä sosiaalityön ammattilaiset olivat tuottaneet tietoa epäkohdista ja hyödyntäneet sitä vaikuttavasti. Rakenteellisen sosiaalityön osaaminen oli lisääntynyt ja uusia työvälineitä, kuten sosiaalinen raportointi, otettu käyttöön. Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä ja esihenkilöt olivat työskennelleet epäkohtien parantamiseksi. Haasteina olivat erityisesti kuormittava perustyö, tietotekniset vaikeudet ja toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Kainuun soten koettiin olevan kehittämismyönteinen organisaatio, jossa epäkohtien esiintuomiseen kannustettiin. Tuotetulla tiedolla nähtiin olevan tärkeä merkitys päätöksenteossa.

Rakenteellinen sosiaalityö muuttaa sosiaalityön rooleja. Asiakasta kutsutaan vahvemmin mukaan ja työntekijältä sekä yhteistyöverkostolta odotetaan totutun asiakastyön lisäksi yhteiskunnallisempaa työotetta ja kriittisyyttä. Haastatteluista ilmeni, että kaikilta asiakkailta ei löydy voimavaroja tai halukkuutta tähän, ei myöskään kaikilta työntekijöiltä. Meneillään onkin suurempi työkulttuurin muutos, joka vaatii kehittymishalukkuutta, -mahdollisuuksia sekä aikaa.

Ajatuksia tulevaan kehittämiseen

Työarjen rajalliset aika- ja voimavararesurssit rajoittavat työntekijän mahdollisuuksia ja valmiutta tuottaa, analysoida tai hyödyntää rakenteellisen sosiaalityön tietoa. Uudenlaisen työ- ja toimintakulttuurin omaksumiseen tarvitaan yhteistä muutosprosessia. Asiakkaissa ja kuntalaisissa on vielä hyödyntämätöntä asiantuntijuutta.

Sote-organisaation tärkeänä tehtävänä on tarjota toimivat edellytykset ja riittävät resurssit vaikuttavalle rakenteelliselle sosiaalityölle. Rakenteellista sosiaalityötä on kehitetty tähän saakka aikuissosiaalipalveluissa. Hyvinvointialueelle siirryttäessä onkin tärkeää pohtia, miten sitä laajennetaan koko hyvinvointialueen sosiaalityötä kattavaksi.

Opinnäytetyön työelämäkumppaneina olivat Kainuun sote ja SOSRAKE-osaamisverkosto-hanke. Arviointitutkimuksen aineistona olivat Kainuun soten aikuissosiaalityön esihenkilöille ja työntekijöille keväällä v. 2022 toteutetut fokusryhmähaastattelut. Opinnäytetyö julkaistaan Theseus-järjestelmässä joulukuussa 2022.

Niikkonen Sanna, Rakenteellisen sosiaalityön ansiot ja haasteet. Arviointitutkimus Kainuusta. Opinnäytetyö 2022 (avautuu uuteen ikkunaan)