Lasten suojelu on yhteinen kunniatehtävä

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät järjestettiin tänä vuonna jo 57. kerran. Päivillä visioitiin parempaa ja laadukkaampaa, yhdessä tehtävää lasten suojelemista. Lastensuojelun keskusliiton hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Pentti Arajärvi sanoi avauspuheenvuorossaan: ”Lapsuus on suora lähetys. Sille ei ole uusintaa, eikä varsinkaan korjattua uusintaa. Se ei voi odottaa taloudellisesti, poliittisesti tai asenteellisesti parempia aikoja.” Tällä hän tarkoitti, että lasten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta parantavista asioista leikkaaminen on edesvastuutonta, oli kyse sitten oikeudesta varhaiskasvatukseen, terveydenhuoltoon tai harrastamiseen. Arajärvi muistutti, että kaikessa päätöksenteossa on aina kyse myös lapsista, sillä päätöksillä muokataan samalla tulevaisuutta.  

Lapsi ei kasva läheisistä irrallaan, joten on välttämätöntä panostaa koko perheen hyvinvointiin. Yhteiskunnan huolenpito korostuu, jos perheessä on lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavia riskitekijöitä tai kriisejä. Näihin vastaamiseen tarvitaan lastensuojelun, verkostojen ja perheen välistä monitoimijaista yhteistyötä, jota LUMOkin pyrkii osaltaan vahvistamaan. Kun lapsi elää turvallista kasvua ja kehitystä tukevissa olosuhteissa ja saa osansa suojaavista tekijöistä, kasvaa hänestä todennäköisemmin hyvinvoiva aikuinen, joka kykenee pitämään huolta itsestään. 

Omakohtaisen lastensuojelun onnistumiskokemuksen jakanut Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen muistutti, että kohtuullisella asiakasmäärällä ”lastensuojelun työntekijät pystyvät kohdentamaan työskentelyn perhettä parhaiten tukevalla ja auttavalla tavalla, ja voivat keskittyä ydintehtäväänsä, lapsikohtaiseen suojeluun." Jotta tämä toteutuu, tulee työskentelyolosuhteissa olla aikaa ja tilaa asiakkaan kohtaamiselle. Kohtaamisessa merkittävää on asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta ja siitä, että omiin asioihin voi vaikuttaa.  

Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva haastoi kuulijoita kuvittelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia. Dufva kertoi nuorten tulevaisuudennäkemyksiä kartoittaneesta kansainvälisestä kyselytutkimuksesta. Tulokset ovat musertavia: 43 % suomalaisista nuorista ja kansainvälisesti keskimäärin yli puolet nuorista pitää ihmiskuntaa tuhoon tuomittuna. Yli 70 % suomalaisista nuorista uskoi, että oma ja tulevat sukupolvet tulevat kärsimään ilmastonmuutoksen vuoksi. Nuoret kokevat, että päättäjät mielellään pohtivat esimerkiksi sote-uudistusta omien arvojensa pohjalta, mutta vähemmälle jää puhe siitä, millainen olisi toivottava tulevaisuus.

Tulevaisuususkoa voidaan valaa pienemmillä ja suuremmilla teoilla. Osoitammeko nuoremmille sukupolville, että he ovat arvokkaita, heidän mielipiteillään ja kokemuksillaan on merkitystä ja että haluamme pitää huolta myös heidän tulevaisuudestaan? Lasten suojeleminen ja lapsista huolen pitäminen ei ole vain vanhempien tai viimesijassa viranomaisten tehtävä. Tämä kunniatehtävä kuuluu läpileikkaavasti koko yhteiskunnalle. Tänään päätämme, millainen maailma on huomenna.