Maailman Alzheimer-päivä: Älä unohda minua!

Viikko 38, Kansainvälinen muistiviikko

Forget-me-not on Lemmikki-kukan englanninkielinen nimi. Lemmikin yksi monista symbolisista merkityksistä viittaa Alzheimeria sairastaviin ja heidän muistamiseensa. Mitä meistä jää jäljelle, jos emme muista keitä tai millaisia olemme? Jos emme tunnista itseämme peilistä tai muista läheisiämme? Miten meidät silloin nähdään ja kohdataan? Olemmeko silti vielä jollekin tärkeitä ja rakkaita?

Alzheimer koskettaa monia joko oman sairastumisen tai jonkun läheisen ihmisen sairastumisen myötä. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Dementialla tarkoitetaan laajaa henkisten kykyjen heikentymistä. Kaikista dementiaa sairastavista noin 70–80 prosentilla on Alzheimer. (Juva 2021.)  Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä. Vuosittain uusia sairastuneita todetaan noin 14 500. Työikäisiä muistisairaita on 7000. (Muistiliitto.)

Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus, joka rappeuttaa aivoja. Ensimmäisiä ja keskeisiä oireita ovat ongelmat lähimuistin toiminnassa ja uuden oppimisessa. Sairauden edetessä vaikeutuvat puheen ymmärtäminen ja tuottaminen sekä näönvarainen hahmottaminen. Ihmisten ja esineiden tunnistaminen sekä ympäristössä liikkuminen muuttuvat haastaviksi. (Juva 2021.)

Myös toimintakyky arjessa kaventuu asteittain. Ensin raha-asioiden hoitaminen ei ota onnistuakseen. Myöhemmin ilmenee ongelmia käytännön toimissa, kuten ruoanlaitossa tai ostosten teossa. Lopulta sairastunut ei selviydy enää itsenäisesti perushuollollisista toiminnoista kuten pukeutumisesta, peseytymisestä tai tarpeilla käymisestä. Aivan sairauden loppuvaiheessa heikentyvät puhe- ja kävelykyky. (Juva 2021.)

Taudinkuva voi vaihdella riippuen siitä, mihin aivojen osiin sairauden aiheuttamat muutokset kohdistuvat. Epätyypillisessä sairausmuodossa korostuvat muistivaikeuksien sijaan alkuun näönvaraisen hahmottamisen ongelmat. Sairauden aiheuttaessa vaurioita aivojen etuosaan, tyypillisiä oireita ovat puolestaan kielelliset, toiminnanohjauksen ja impulssikontrollin häiriöt. Suurimmalla osalla sairastuneista esiintyy psyykkisiä oireita kuten ahdistusta, masennusta tai käytösoireita. Toisinaan sairauteen liittyy levottomuutta ja harhaluuloja. Sairauden kesto ensioireista kuolemaan on yleensä yli kymmenen vuotta.  (Juva 2021.)

Alzheimerin sairauteen ei ole keksitty perimmäistä syytä tai parantavaa hoitoa. Nykyisillä lääkkeillä pystytään kuitenkin usein hidastamaan sairauden etenemistä. Toiveissa on, että toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemen ”aivopesuri” voisi tulevaisuudessa johtaa Alzheimerin ja monien muiden vaikeiden aivosairauksien hoitokeinojen löytymiseen (Aivosäätiö).

Tämä aihe on minulle henkilökohtainen ja arjessani läsnä joka päivä. Maailman Alzheimer-päivänä haluan tuoda tätä tärkeää aihetta esille kaikkien muistisairaiden ja heidän läheistensä vuoksi. Ja isä, vaikka sinä et jonain päivänä enää muista minua – minä en unohda sinua.

Lähteet (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):

Aivosäätiö. Vesa Kiviniemen aivopesuri voi mullistaa Alzheimer-hoidon. Viitattu 12.9.2023. https://www.aivosaatio.fi/ajankohtaista/vesa-kiviniemen-aivopesuri-voi-mullistaa-alzheimer-hoidon/

Juva, K. 2021, Alzheimerin tauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 12.9.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00699

Muistiliitto. Muistisairaudet. Viitattu 12.9.2023. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet