On aika vahvistaa käytäntötutkimusta

SOSRAKE-osaamisverkosto -hankkeessa (2020–2022) (linkki avautuu uuteen ikkunaan) toteutettiin osaamiskartoituskysely esihenkilöille ja työntekijöille. Kainuun osalta kyselyssä nousi esille tarve käytäntötutkimuksen vahvistamiselle. (Hirvonen ym. 2021.) Tarpeeseen vastattiin toteuttamalla käytäntötutkimuksen valmennus- ja työpajakokonaisuus. Nyt pohdimme valmennuksen merkityksiä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta (SHL 1301/2014, 7 §, linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Työntekijöille ja esihenkilöille kohdistettu valmennus rakennettiin Kainuun tarpeita vastaavaksi. Haimme valmennuksesta vahvistusta tiedontuotannon tarpeiden ymmärrykseen ja käytäntötutkimukselliseen työorientaation. Lisäksi valmennuksessa kiinnitettiin huomiota vaikuttavuuteen ja yhteiskehittämiseen.

Valmennuksen luento-osuuksissa pohdittiin käytäntötutkimusten kokemuksia. Sostyö-TerVa -hanke (linkki avautuu uuteen ikkunaan) on toteuttanut käytäntötutkimusta, jonka tavoitteena on tiedon tuottaminen terveyssosiaalityön intervention ja arvion vaikuttavuudesta. Valmennuksessa esimerkkinä käytettiin tiedon tuottamista asiakkaiden palvelupoluista ja kokemuksista sekä sosiaalityöntekijöiden arvioista samojen asiakkaiden kanssa työskentelystä. Kokonaisuudessaan valmennuksen tavoite oli inspiroida asiakastyön käytäntöjen kehittämistä ja palvelukäytäntöjen tutkimusta sekä mahdollistaa työn iloa osallistujille.

Valmennukseen ja työpajaan osallistuneiden palautteet kertovat käytäntötutkimuksen ymmärryksen lisääntymisestä. Eräs osallistuja oli innostunut pohtimaan enemmän ja syvemmin palvelutarpeen arvion merkitystä ja sosiaalityön prosessia sekä vaikutusta asiakkaaseen. Palautteissa näkyi myös tarve oppilaitosyhteistyölle esimerkiksi tutkimusaiheita koskevana yhteistyönä. Käytäntötutkimuksen kuvattiin lisäävän työn iloa ja vievän jatkuvan oppimisen äärelle sekä motivoivan. Esitettiin myös kysymys: voisiko esimerkiksi pari työntekijää irrottautua asiakastyöstä tekemään osa-aikaisesti tutkimustyötä?

Käytäntötutkimusta edistettiin valmennuksen lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen työorientaatiolla päihdekuntoutuksissa, joihin sisällytettiin vaikuttavuustutkimusta (Tuikka & Rinne 2021; Tuikka & Sumupuu 2022). Kuntoutuksissa käytettiin yhteiskunnallisten suhteiden muutokset huomioon ottavia, ihmisiä voimaannuttavia työtapoja ja niiden toteuttamisen edellyttämiä työvälineitä. Kyse oli yksilöiden ja ryhmien kanssa tapahtuvasta tietoa tuottavasta toiminnasta, joka oli samalla myös oppimisen prosessi.

Lisäksi tuotettiin ilmiötietoa sosiaalisella raportoinnilla sekä tilastoitiin palvelutarpeen arvioista nousseita tietoja Questback-kyselyohjelmalla. Mainitut tiedon tuottamisen tavat tukivat palvelujen kehittämistä ja osaltaan edistivät ymmärrystä käytäntötutkimuksellisesta työskentelystä.

Jotta tutkittu tieto nivoutuisi vahvemmin käytännön toimintaan, on vielä paljon tehtävää. Tavoitteita on koottu kannanottoon sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimille (TKKI) osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen kokonaisuutta.

Lähteet (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):

• Hirvonen, Johanna; Kilpeläinen, Virpi; Piirainen, Keijo; Surakka, Anne; Tanttu, Satu Marja; Tuikka, Anne (2021) Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus. Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus - Theseus
• Kannanotto sosiaalihuollon TKKI-rakenteiden valmisteluun (6/2022)
• Tuikka, Anne & Rinne, Veera (2021) Naiset vahvistumisen lähteillä -kuntoutusraportti
• Tuikka, Anne & Sumupuu, Piia (2022) Hyvän elämän haltijattaret -kuntoutusraportti