PALVA-hanke sosiaalityön vaikuttavuuden jäljillä

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän, EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) rahoitetun Paljon palveluja käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus -tutkimushankkeen (PALVA, 2024–2025) osatutkimus 4:ssä toteutetaan Itä-Suomessa neljä tutkimustyöpajaa, yksi kullakin hyvinvointialueella. Työpajoissa arvioidaan digitaalisesti käytettävän 3X10D-elämäntilannemittarin sopivuutta sosiaalialan asiakastyöhön ja kootaan kokemuksia vaikuttavuusmittareiden käytöstä.

Mikkelin työpajassa (23.1.2025) oli ensimmäinen inspiroiva kohtaaminen mainioiden asiakastyötä tekevien sosiaalityötekijöiden, heidän esihenkilöidensä sekä tiedonhallinnan asiantuntijoiden kanssa (n=10). Tutkimuksellisessa kehittämistyössä, kuten Mikkelin työpajassakin, törmää usein kysymyksiin, joihin voi koettaa vastata blogilla kerralla suuremmalle joukolle.

Ensinnäkin onko sosiaalityön asiakastyössä riittävästi aikaa kehittämismuutoksille? Ei aikaa yleensä ole, ellei sitä rohkeasti ota. Asiakastyö voi ruuhkautua – joskin sosiaalityö on yleensä varsin ruuhkaista, osallistuipa kehittämiseen tai ei. Kehittämällä osaaminen ja työ kuitenkin vähitellen uudistuvat, ja jatkossa voi tehdä asiakastyötään kenties vähemmän ruuhkaisesti. Työpajassa pohdin kiirettä: jos kenelläkään ei olisi ollut aikaa kehittää astianpesukonetta, niin kenties tiskaisimme vieläkin kaikkialla käsin.

Voiko asioihin vaikuttaa? Kummoisesti ei yleensä voi sosiaalipalveluihin vaikuttaa, ellei ole esittää mitään tutkimustietoa siitä, millaisia pulmia työssä kohdataan, millaisia ratkaisuja on jo yritetty ja mitä kehitettävää olisi.  Sanat eivät välttämättä riitä kertomaan, rinnalle tarvitaan numeroita: kuinka yleistä tämä vaikeus on, miten usein menee arjessa noin, mitä tämä kaikki tulee maksamaan nyt, entä myöhemmin?

Auttavatko tutkimukset? Tuskin, jos niihin ei riittävästi osallistuta. Moni tutkija ja kehittäjä tuskailee, miten saataisiin sosiaalialan työstä riittävästi osallistujia hankeponnistuksiin. Ilman perustyön osallistumista eivät tutkimukset etene, eikä alan työtä voi vaikuttavasti kehittää ilman käytännön työntekijöitä.

Mikä mittari kannattaisi valita vaikuttavuusmittariksi? Jokin sellainen, jota Sinä ja työyhteisösi varmasti systemaattisesti käyttäisitte. Asiakastyössä mittari ei voi olla kovin monimutkainen tai aikaa vievä. Mittarin kannattaisi herätellä asiakasta kiinnostumaan elämänsä asioista, aktivoida selviytymään. Mittarin soisi tuovan lisävalaisua ja ennakointia: millaisia pulmia esiintyy, millaisia ratkaisuja tavoitellaan ja miten siinä onnistutaan?

Mitä haasteita mittari voi tuoda? Vaikka mitä. Miten asiakas suhtautuu, entä osaanko vastata aseistariisuvasti, jos vaaditaan perusteluja. Aina voi tulla monenlaista palautetta, mutta ilman palautetta kehitys ei etene. Työpajassa pohdin, että pitää pehvan merivettä kestääkin, jos aikoo jotakin vaikuttavasti uudistaa.

Entä saadaanko asiakastietojärjestelmät palvelemaan vaikuttavuuden arviointia? Voidaan saada, mutta siihen tarvitaan monialaista yhteistyötä. Kiitos, kun osallistut!