Rakenteellinen sosiaalityö asiantuntijoiden huulilla

4.10. pidettiin Oulussa Sosiaalialan asiantuntijapäivät. Olin kuulolla etäyhteyden päässä ja ilahduin rakenteellisen sosiaalityön vahvasta läsnäolosta asiantuntijapäivien puheenvuoroissa. Alla hieman koostetta päivän herättämistä ajatuksista.

Rakenteellinen sosiaalityö nostettiin esille jo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsion avauspuheenvuorossa. Niin sosiaalialan kehittämiselle kuin ammattiliiton edustamalle edunvalvonnalle on oleellista, että sosiaalialan ammattilaiset pitävät ääntä sekä alan että asiakkaiden puolesta. Hyvinvointialueiden toiminnassa sosiaalialan tiedolle ja asiantuntemukselle on huutava tarve niin hallinnossa kuin luottamushenkilöillä. Unohtaa ei sovi myöskään horisontissa häämöttäviä eduskuntavaaleja.

Rakenteellisen sosiaalityön kannalta oleellisen kysymyksen esille nosti sosiaalijohtaja Arja Heikkinen: ”Miten asiakas on mukana sosiaalipalveluiden suunnittelussa?”. Itse sain Twitterin puolella yksittäisen kommentin siitä, että rakenteellisella sosiaalityöllä ei ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa ja asiakkaan ääni ei pääse esille. Kyse on toki yksittäisestä kommentista, mutta se on hyvä muistutus siitä, miten paljon tekemistä asiakkaiden osallisuuden ja näkökulman esille tuomisessa ja viestinnässä on edelleen kansallisesti. Työntekijöiden lisäksi myös järjestöt ovat oleellinen kontakti asiakkaiden kanssa.

Herättelevää oli myös Santra Ruonakankaan gradussa (2021) tehty havainto, että n. 40 % tutkimukseen vastanneista sosiaalityöntekijöistä ei ollut tehnyt lainkaan rakenteellista sosiaalityötä. Tilanne ei kuitenkaan ole ehkä ihan näin synkkä. Rakenteellinen työ tarvitsee vielä paljon hahmottamista, konkretisointia ja tukirakenteita. Useassa puheenvuorossa tuli kuitenkin esille, miten rakenteellista sosiaalityötä on tehty aina, vaikka termi ei ole ollutkaan näin pinnalla koskaan aiemmin. Yksittäisenä ilahduttavana esimerkkinä voi mainita sosiaalisen raportoinnin kehittämisen ja käyttöönoton, mikä on edennyt viimeistään tänä vuonna käytännössä kaikilla hyvinvointialueilla.

SOSRAKE-hankkeen näkökulmasta haluan nostaa esille erityisesti Essoten ja Kainuun soten pitkäjänteisen kehittämistyön. He ovat jo pitkään panostaneet rakenteellisen sosiaalityön menetelmien ja osaamisen kehittämiseen. Molemmilla alueilla on tehty rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyötä ennen SOSRAKE-hanketta (2020-2022) ISO SOS-hankkeessa (2018-2019).

Lisää meidän kehittämistyöstä SOSRAKE-hankkeen verkkosivulla.