Rakenteellisen sosiaalityön työpajatyöskentelyn antia

Opettajien työpajatyöskentely SOSRAKE-osaamisverkosto-hankkeessa rakenteellisen sosiaalityön opintokokonaisuuden toteuttamiseksi on palautteen perusteella ollut motivoivaa ja tuloksellista. Keskustelut rakenteellisen sosiaalityön opetussisällöistä ja tavoitteista ovat nostaneet esiin näkökulmien moninaisuuden. Suunnittelua ovat ohjanneet kolme pääteemaa: rakenteellisen sosiaalityön käsite ja lähtökohdat, tiedon tuottaminen sekä tiedolla vaikuttaminen.

Rakenteellisen sosiaalityön lähtökohdista esiin nostettiin sosiaalityö tietotyönä, rakenteellisen sosiaalityön rooli ennaltaehkäisevässä työssä, työn kohteen hahmottaminen, ihmisoikeustyön näkökulma, työn eettinen perusta ja hyvinvointiin vaikuttavien rakenteellisten ilmiöiden tunnistaminen muun muassa systeemisen ajattelun pohjalta. Lisäksi muistutettiin rakenteellisen sosiaalityön lainsäädännöllisestä pohjasta. Tärkeinä pidettiin paikallisuuden näkökulmaa asiakastiedon tuottamisessa, työntekijöiden ymmärrystä eri asuinalueiden piirteistä ja kuntalaisten osallisuutta.

Työpajassa pohdittiin opintokokonaisuuden keskeistä oppimistavoitetta: ”Kasvu sosiaalialan ammattilaiseksi, perinteisen roolin ravistaminen ja työntekijän roolin muutos. Opiskelijalle rakentuu ymmärrys omasta roolista rakenteellisessa työssä; esimerkiksi epäkohtien esiin nostaminen ja väylä sille.”

Tiedon tuottaminen ja tiedolla vaikuttaminen olivat kaksi laajaa teemaa, joita työpajassa rajattiin ja pohdittiin:

• Kerätäänkö hyvinvointitietoa asiakkaalta vai työntekijöiden tuottamana, käsittelemänä ja analysoimana?
• Voiko hyvinvointitieto tuottaa katvealueita, joita indikaattoritieto edes yhdessä paikallisen kokemustiedon kanssa ei tavoita?
• Voiko rakenteellisen sosiaalityön tiedon keräämisestä tulla yksi tietovaranto lisää, jonka hyödyntämiseen ei ole käytäntöjä?

Tiedon tuottamisen monialaisuuden ja moninaisuuden nähtiin parantavan tiedon käyttöarvoa ja laadukkuutta. Esiin nousivat näyttöön perustuvat käytännöt ja tieto palveluiden vaikuttavuudesta. Asiakkaan osallistumisen tiedon tuottamiseen nähtiin olevan melko vähäistä ja tiedonkeruukäytäntöjen hajanaisia. Haavoittuvassa asemassa olevien ja erilaisia kommunikaation rajoitteita omaavien henkilöiden äänen kuuluviin saamisesta muistutettiin.

Keskeisen oppimistavoitteen tiedon tuottamisen ja tiedolla vaikuttamisen osalta voisi tiivistää seuraavasti: opiskelijalla on kyky hyvinvointitiedon kriittiseen arviointiin, tutkimuksellista osaamista tiedon tuottamiseksi ja viestinnän osaamista tiedon eteenpäin viemiseksi. Opiskelija ymmärtää tiedon tuottamisen ja tiedolla vaikuttamisen osana työrooliaan.

Opintokokonaisuus avautuu opiskeltavaksi keväällä 2022, mutta jo tässä vaiheessa suunnittelua on aihealueen laajuus tullut hyvin esille, ja tarve perusteita laajemmalla ja syvemmälle opintokokonaisuudelle on ilmeinen. Sekä rakenteellisen sosiaalityön käytännöt että opetuksen voi hyvin tiivistää työpajassa esitettyyn toteamukseen: ”rakenteisiin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä”.