Sijaishuollon lapset ovat meidän kaikkien vastuulla

Sijaishuollon keskeisimpänä ongelmana on se, ettei nykyisillä palveluilla saada vastattua kaikkien sijaishuollon asiakkaiden tarpeisiin. Tämä tulee esille jatkuvina sijaishuoltopaikkojen muutoksina, nuorten hatkaamisina, hallitsemattomana päihteiden käyttönä, väkivaltaisena toimintana itseä tai toisia kohtaan, erityisen huolenpidon tarpeina tai vakavimmillaan nuorten kuolemina. Nämä asiat kuormittavat yhtä lailla nuoria ja heidän perheitään kuin työntekijöitä ja organisaatioitakin.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2019 työryhmän uudistamaan lastensuojelulainsäädäntöä siten, että lastensuojelun sijaishuollon sisältö ja rakenne vastaisivat paremmin vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Niihin vastaaminen edellyttää tehostettua vaativaa erityisosaamista, toiminnallisesti integroituun sosiaali- ja terveydenhuollon ammatilliseen osaamiseen perustuvaa kuntouttavaa työskentelyä sekä intensiivistä ammatillisesti koulutetun aikuisen läsnäoloa.

Vaativan sijaishuollon asiakkuuksien määrän ja ongelmatiikan tieto ja ymmärrys ovat välttämättömiä organisoitaessa sijaishuoltoa vastaamaan nuorten sijaishuollon tarpeisiin. Tätä kohti meidän on mentävä.

OT-hankkeessa vaativan sijaishuollon pilotilla pyritään selvittämään, mitä vaativa asiakkuus sijaishuollossa tarkoittaa, millaista ongelmatiikkaa niihin liittyy sekä paljonko alueella on vaativan sijaishuollon asiakkuuksia. Näihin kysymyksiin vastaaminen on välttämätöntä edellä kuvattujen haasteiden hallinnassa.

Vaativan sijaishuollon pilotti toteutetaan OT-hankkeen, Eloisan ja Itä-Suomen yliopiston välisenä yhteistyönä. Pilotissa asiakkuudet rajattiin 13–17-vuotiaiden ikäryhmään, koska aiemmin kuvattu ongelmatiikka ilmenee juuri nuorten osalla. Pilotissa päädyttiin keräämään tietoa lasten asioista vastaavilta sosiaalityöntekijöiltä, koska heillä on työnsä puolesta paras kokonaisnäkemys nuoren tilanteesta. 

Pilotti toteutetaan viidessä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin lomake kuvaamaan vaativan sijaishuollon asiakkuuksien ongelmatiikkaa, esiteltiin se lastensuojelun johtaville sosiaalityöntekijöille ja vietiin lomake Webropoliin. Toisessa vaiheessa lomake ja pilotti esiteltiin lastensuojelun työntekijöille, jotka vastasivat kyselyyn. Kolmannessa vaiheessa kerätty aineisto analysoidaan. Neljännessä vaiheessa, toivottavasti, analyysin tuloksia reflektoidaan yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, OT-hankkeen ja yliopiston kesken. Viidennessä vaiheessa pilotin kokemukset kirjoitetaan auki, julkaistaan ja viestitään laajemmalle yleisölle.

Pilotin tavoitteena on tuottaa tietoa sekä sijaishuollosta vastaavien sosiaalityöntekijöiden tueksi että sijaishuollosta vastaavien johtavien viranhaltijoiden hallinnolliseksi tueksi. Uskon tietoon perustuvaan toimintaan. Parempi on aina tietää miksi ja miten toimimme, kuin olla tietämätön tai toimia kuten on aina ennenkin toimittu. Reflektio kannattaa, toiminta vaikuttaa, aina!