Sosiaalialan tulee kuulua ja näkyä

”Sosiaalityö tarvitsee mielestäni rohkeampaa viestintää, jotta työ tulisi tutummaksi kaikelle kansalle ja päättäjille.”

Näin totesi SOSRAKE-hankkeen järjestämään viestinnän ja vaikuttamisen valmennuskokonaisuuteen osallistunut ammattilainen. Laajan osallistujajoukon keränneessä neliosaisessa valmennuksessa opittiin vaikuttavan viestinnän perusteita, harjoiteltiin kiinnostavien sisältöjen tuottamista eri viestintäkanaviin ja ratkottiin valmennuksen aikana hahmottuneita sosiaalialan viheliäisiä viestintähaasteita. Valmennuksen tuotoksia koottiin viestinnän huoneentauluiksi.

Vuosi sitten julkaistussa Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoituksessamme (linkki avautuu uuteen ikkunaan) viestintäosaamisen vahvistaminen tunnistettiin keskeiseksi sosiaalialan kehittämistarpeeksi. Valmennuksesta saamassamme palautteessa yksi osallistujista arvioikin viestintäosaamisen merkitystä seuraavasti:

”Pohdin koulutuksen aikana, miten kaikille sosiaalialan ammattilaisille pitäisi antaa vähintään tämän koulutuksen kaltainen peruspaketti viestinnästä ennen valmistumista.”

Loppuvuodesta yhteiskunnallinen keskustelu sosiaalialan tulevaisuudesta kävi yhä kiivaampana aluevaalien lähestyessä. Alan asiantuntijoiden keskuudessa, edunvalvonnassa, some-kanavilla ja sanomalehtien mielipidepalstoilla hämmästeltiin sosiaalihuollon asemaa tai lähinnä aseman puuttumista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -kehittämistyössä ja hyvinvointialueiden valmistelussa. Samaan aikaan viestintävalmennuksessa käsittelimme muun muassa sosiaalialalla yleisesti tiedostettua ammattilaisten viestinnän rajoittamista ja vaientamista (ks. esim. Tiitinen 2019) (linkki avautuu uuteen ikkunaan). Alalla pitkään vallinnut hiljaisuuden kulttuuri ei ole ainakaan edistänyt sosiaalialan näkyvyyttä ja asiantuntijoidemme vaikuttamismahdollisuuksia.

Mediavaikuttaminen, julkiseen keskusteluun osallistuminen sekä yhteistyökumppaneille ja asiakasryhmille viestiminen ovat olennainen osa rakenteellista sosiaalityötä. Näillä osa-alueilla on suuri merkitys sosiaalialan julkisuuskuvan määrittymisessä. Sosiaalialan työntekijöiden viestintäosaamisen vahvistaminen on ensimmäinen askel kohti toisenlaista todellisuutta, kuten eräs valmennukseen osallistunut ammattilainen asian kiteyttää: 

”[Valmennus oli] Loistava alku sille, että todella osaisimme ja ennen kaikkea uskaltaisimme kertoa muille arvokkaasta sosiaalityön tiedosta.”

Tulevaisuudessa viestinnän soisi olevan luonteva ja kiinteä osa sosiaalialan ammattilaisten työnkuvaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sosiaalialan organisaatioihin tarvitaan viestintää tukevat rakenteet, avoimet viestintäsuunnitelmat ja yhteiset pelisäännöt sekä aikaa viestinnän toteuttamiseen. Joukossamme on paljon lahjakkaita ja viestinnästä innostuneita ammattilaisia, joiden kykyjä osataan toivottavasti arvostaa jatkossa. Yhteiskunnallisesti vaikuttavan sosiaalialan tulee kuulua ja näkyä. Rakennetaan siis yhdessä viestintään kannustavaa ilmapiiriä ja tuetaan viestiviä kollegoitamme!

Lähteet:

Hirvonen, J., Kilpeläinen, V., Piirainen, K., Surakka, A., Tanttu, S. & Tuikka, A. 2021. Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus. Xamk Kehittää 137. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-311-2 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Tiitinen, L. 2019. Kamppailu sananvapaudesta: sosiaalialan ammattilaisen toiminta ja valtasuhteet mediavaikuttamisen kentällä. Akateeminen väitöskirja. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 259. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-147-7 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)