Sosiaalialan vaikuttavuusosaamista kehittämässä

”On epäeettistä tehdä sote-alan työtä, joka ei ole vaikuttavaa”. Näin vahvasti lausui professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelijoiden Vaikuttavuus-kurssilla kahdeksan vuotta sitten. Edelleen hän jatkoi: ”Usein sanotaan, että sosiaalialalla vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa, mutta sen taakse ei pidä mennä, vaan silti vaikuttavuutta täytyy mitata”. Tuolloin sosiaalialan työntekijät puhuivat usein, että sosiaalialan työ on kohtaamista ‒ vaikuttavuus käsitteenä nähtiin usein vaikeana, eikä nähty yhteyttä sosiaalialan työn ja mittaamisen välillä.

Vaikuttavuudesta puhutaan Suomessa nykyisin yhä enemmän. Itä-Suomen yliopistossa on perustettu Vaikuttavuuden talo. Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskusta on edistetty hanketyönä Pirkanmaan hyvinvointialueen koordinoimana yhteistyössä Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimushanke Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA, 2024–2025) on tuomassa kortensa kekoon vaikuttavuuden tutkimiseen. Osatutkimuksen 4 tarkoituksena on saada kokonaiskuvaa sosiaalihuollon alalla käytettävistä mittareista sekä sosiaalihuollon eri toimijoiden kokemuksista ja näkemyksistä mittareiden käytöstä Itä-Suomen yhteistyöalueella (YTA). Tavoitteena on testata sekä kehittää vaikuttavuusmittareita asiakasryhmään kohdistettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden arvioimiseksi.

Laadullisessa tutkimusosiossa haastatellaan sosiaalihuollon henkilöstöä YTAn hyvinvointialueilta mittaamisesta ja mittareiden käyttöön liittyvistä asioista. Myös ICT-asiantuntijoita haastatellaan. Työpajoissa arvioidaan muun muassa digitaalisesti käytettävän 3X10D-elämäntilannemittarin sopivuutta sosiaalialan asiakastyöhön. Lisäksi samaa mittaria arvioidaan terveyssosiaalityön kontekstissa.

Vaikuttavan asiakastyön kehittämiseksi hyvinvointialueilla tarvitaan lisää tietoa siitä, miten mittareita hyödynnetään tällä hetkellä ja miten niitä voitaisiin hyödyntää aktiivisemmin tulevaisuudessa osana asiakastyötä. Tutkimusosiomme kohdentuu juuri tähän. Näin toiminta asiakastyössä ei ole vain ”mutu”-pohjaista.

Tässäkin asiassa ‒ kuten asioissa yleensäkin ‒ sosiaalialan toimintaympäristöissä voi lähteä pienesti liikkeelle, eikä koko maailmaa tarvitse syleillä kerralla. Tärkeää on ottaa vaikuttavuuden teema puheeksi, hankkia yhteistä ymmärrystä siitä, mitä vaikuttavuus kaiken kaikkiaan on, ja mitä vaikuttavuus kussakin työympäristössä omien asiakkaiden kohdalla voisi olla. Tähän tarvitaan usein koulutusta tai valmennusta, mutta erityisesti dialogista keskustelua ja reflektointia: yhteisen ymmärryksen luomista asioista ja toimintatavoista, yhteistä kehittämistä.

Otetaan vaikuttavuutta pala palalta haltuun – tule mukaan!