Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Toinen joulukirje SOTE-pukille
-

Toinen joulukirje SOTE-pukille

Kirjoitan Sinulle toistamiseen, kun on mielessä muutamia toteutumattomia toiveita kytkeytyen soten tutkimukseen, koulutukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin:

Joulun alla vuonna 2022 aloitin kirjeeni sillä, että olisi voitu käyttää ’yliopistollisten hyvinvointialueiden’ käsitettä asetuksessa, joka käsitteli yhteistyöalueilla (YTA) laadittavia yhteistyösopimuksia. Yliopistollisilla hyvinvointialueilla sijaitsisi paitsi yliopistollinen sairaala, myös sellainen ’sote-yliopisto’, joka tuottaa merkittävässä määrin yliopistollisia tutkintoja lääketieteessä, hoitotieteessä, farmasiassa ja sosiaalityössä sekä muissa ’soten lähitieteissä’ - sekä tietysti tieteellistä soten huippututkimusta. Olisi tuo edelleen tervetullut termimuutos historiaan jääneistä erityisvastuualueista ja vahvistaisi sote-toimialojen yhteisvastuuta. Yliopistollisilta hyvinvointialueilta toivoisinkin esimerkillistä yhteisvastuun näyttämistä.

Sosiaalihuoltoon kannattaisi luoda se keskittämisasetus, joka selkeyttäisi sosiaalihuollon vaativia erityispalveluja sekä alan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa.  Asetus kokoasi ja tukisi alueellisten sosiaalialan osaamiskeskusten vaativaa kehittämistoimintaa nykyistä vahvemmalla mandaatilla sekä linkittäisi sitä systemaattisesti sosiaalityöntekijöitä kouluttavien yliopistojemme toimintaan. Alan oman keskittämisasetuksen myötä kenties vahvistettaisiin sosiaalihuollon/sosiaalityön tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen varattuja määrärahoja SO- ja TE-tasapainoisemmiksi. Siinä on koko maassa vielä paljon edistettävää.

Harmittaa, kun sosiaalialan YTA-osaamiskeskukset ovat tarttumassa toimiinsa 1.7.2025 lukien aivan minimaalisella valtionavustuksella: vain 1,25 miljoonaa euroa koko maahan vuositasolla kuuden keskuksen kesken jaettuna. Pari asiantuntijaa sillä perusrahalla kullekin keskukselle voinee vain palkata. Tuonkaltainen resursointi ei kuulosta sosiaalihuoltoon yhdenvertaiselta kehittämisrakenteelta verrattuna yliopistollisiin sairaaloihin, kuten Suomen eduskunta aikanaan toiveikkaana sote-järjestämislakia hyväksyessään linjasi tulevaa kehitystä sosiaalihuollon TKKI:lle. Yliopistollisten hyvinvointialueiden rooliin sosiaalihuollon TKKI-toiminnan tukemisessa koko maassamme jäänee vielä toivomisen varaa.

Viimeksi huomautin siitä, että asetusmuutosten esittelymuistioissa lukee usein lause ’asetusehdotuksella ei sinänsä katsota olevan merkittäviä itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia’. Kyllä kustannusvaikuttavilla asetuksilla sellaisia on aina, kuten kuuluu. Ilman asianmukaisia, kohtuullisia panostuksia ei tule toivottuja tuloksia. Toivon hartaasti, että joskus, tulevien sukupolvien aikana, olisi Suomessa myös se sosiaalialan tutkimuksellisen, systemaattisen osaamisen kehittämisen reilu sote-investointivuoro. Kunpa!

ISO kiitos, jos jaksoit lukea. Mikään toive ei lie mahdoton, ei edes kustannuksilta kovin kallis – ja kaikissa olen mielessä pitänyt kestävän kustannusvaikuttavuuden. Hyvää joulua Sinulle Itä-Suomesta ja kaikille koko Suomeen!

Kirjoittajat

Tarja Kauppila
johtaja, ISO

Artikkelin asiasanat

erityisvastuualue
hyvinvointialue
kehittämisrakenteet
keskittämisasetus
sosiaalialan osaamisen kehittäminen
sosiaalialan osaamiskeskus
sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustus
sosiaalihuollon erityispalvelut
sosiaalihuollon TKKI
sosiaalihuolto
sote-järjestämislaki
sote-palvelut
sote-uudistus
yhteisvastuu
YTA
YTA-osaamiskeskus